“Tämä pukuko? Ei ei, se ei ole pariisilaisluomus, vaan Suomessa tehty, ja menee täydestä täälläkin. Hame pysyy pönäkkänä, kun alla on kaksi kovitettua nailonalushametta.”
Suomen Kuvalehden kuvareportaasi vuodelta 1957: Miss Suomi Marita Lindahl esittelee Pariisia. Huomioni kiinnittyi tietysti heti kansikuvan leninkiin, joka on melkein samanlainen kuin minun kesäunelmani.
“On hauska kurkistaa julkisivun taaksekin. Siitä puhuen, olen lukenut Satu Waltarin ‘Kahvila Mabillonin’, siinähän kerrottiin turistien vähemmän tuntemasta Pariisista. Viehättävä kirja, joka herätti toiveen päästä itse kerran näkemään niitä paikkoja. Ja nyt se toive on toteutunut.”
“Koko Pariisi on kuin maailmanhistoria selailtuna taaksepäin. Takanamme on tässä Napoleonin silta. Siihenkö tuotiin graniittia Suomesta? Ei, Invalidikirkkoonhan se oli, Napoleonin arkun alustaksi. Sielläkin on käytävä.”
Heräsikö sinussa toive päästä näkemään Pariisi? Minussa ainakin, ja ehkäpä se toive taas joskus toteutuu…
Tammikuussa pääsin käymään siellä viimeksi, ja blogistani löytyy oma Pariisin-raporttini täällä sekä sattumanvaraisia ostosvinkkejä täällä.
syyskuu 26., 2009 klo 12:44 pm
Pariisi on kyllä niitä paikkoja jonne kaipaa aina :)
syyskuu 27., 2009 klo 6:43 pm
Anttis:
Jotain glamouria siinä kaupungissa tuntuu olevan :) Vaikka listallani on kyllä monen monta muutakin paikkaa, jonne olisi “pakko” päästä uudelleen.
lokakuu 3., 2009 klo 9:18 pm
Joo, olen haaveillut Pariisista vuosia. Huono puoli Pariisissa on että se on Ranskassa ja kun tuo isäntä ei tunnetusti pidä Ranskasta saati ranskalaisista niin voi olla hivenen vaikea saada se suostuteltua matkustamaan sinne. Ehkä lähdenkin sitten yksin =) Mulla muuten on aito muoti-valokuva Marita Lindahlista 50-luvulta. Se roikkuu työhuoneella kehyksissä =)