Kirjailijan elämää

Aloitin maanantaina 3 viikon breikin päivätöistäni. Sen kolmeviikkoisen tulen hyvin tiiviisti viettämään tietokoneen ääressä, eli oikeastaan mikään ei muutu normaalista. Tällä kertaa vain vietän aikaani lähinnä kotona ja kirjoitan.

Tämän kevään aikana nimittäin valmistuu kirjani Slovakiasta – kunhan käsikirjoitus valmistuisi ensin, krhm…

Kirjani takia reissasin pitkin ja poikin Slovakiaa viime syksynä, ja kun en silloin ehtinyt saattaa kirjoitustyötä päätökseen, kirjoittamisen kuumat hetket ovat juuri nyt. Siispä kiitos esimiehelleni, joka antoi luvan irrottautua palkkatöistä sen verran, että ehdin oikeasti istua alas ja keskittyä kirjan työstämiseen.

Voin sanoa teille, että kirjan tekeminen on työtä. Työ vaatii paljon venyttelyä ja hyviä selkälihaksia, mahdollisuutta vaihtaa asentoa kirjoittaessa, lyhyitä taukoja usein ja paljon jotta keho ei luudu istuma-asentoon lopullisesti… Ja tilavaa työpöytää, jolle voi ripotella kaikki muistiinpanot, kynät, kartat ja teekupit. Se vaatii oikeastaan myös jotain hälytyskelloa, joka muistuttaa milloin pitäisi syödä tai ottaa se pieni tauko kirjoittamisesta.

Kuva ei kylläkään ole Slovakiasta vaan Skotlannista, jonne pakenin hetkeksi kesken Slovakian-seikkailuni parin päivän minilomalle. Se oli kuin venyttelyä kesken tutkimusmatkan – ihana lyhyt loma, joka irrotti vähäksi aikaa täysin työasioista. (Ja kuvassa istun, tietenkin, Edinburghissa hautausmaalla. Minulla on niihin joku fiksaatio.)

Syysloma Euroopassa.

Lähdin vielä kerran käymään Slovakiassa. Kolmas reissuni tänne vuoden 2012 aikana – ehkä ensi vuonna ehdin käydä jossain muuallakin vaihteeksi…

Yhdistin tällä kertaa työn ja lomailun, joten kai tämä on vähän niinkuin syysloma?

Olen kuluneen vuoden aikana testannut Bratislavassa jo toistakymmentä eri hotellia. Nyt otin kokeeksi huoneen Hotel Devínistä. Maisema on Tonavalle, ja minulla on oma parveke. Aika hienoa!

Mutta vasta auringon laskettua näin todella, miten upea näkymä huoneestani todella on:

Eilen urakoin töitäni aika hyvin eteenpäin. Nyt voinkin hyvillä mielin lähteä kävelylle puistoon ja sieltä näyteikkuna-shoppailukierrokselle Aupark-ostoskeskukseen, tuonne Tonavan toiselle puolelle.

Mukavaa viikonloppua teille kaikille täältä Tonavan varrelta!

Tyllihameessa Tallinnaan

Toistan itseäni, ihan selkeesti. Kun kävin Tallinnan-laivalla huhtikuussa 2011, mukana oli tyllihame. Ja saman hameen halusin välttämättä päälleni myös nyt, lokakuussa 2012 kun menin Tallinnaan.

Osittain syytän kuukauden kiertomatkaamista pitkin Slovakian tannerta. Kun 4 viikkoa piti tyyty samoihin housuihin ja toppeihin, mitä matkalaukussa sattui olemaan, nyt Suomeen palattuani olen pukeutunut lähes yksinomaan hameisiin ja muihin tyttömäisiin vermeisiin.

Ja muutenkin. Kyllähän nyt työmatkalle Tallinnaan täytyy vähän laittautua. Minun käsitykseni siitä oli näköjään taas tämä sama rakas tyllihörhelö.

PS. Kissa tahtoi taas kaverikuvaan, ja minullahan ei ole mitään sitä vastaan. Se on niin söpökin, ja karvainen!

Travel pack ja kynsilakan poisto.

Korundin blogista luin näppäristä kynsilakanpoistolapuista, ja päätin ostaa samanlaisia reissuun. Ilmeisesti Korundin blogia lukee muutama muukin nainen Helsingissä (heh), ja Kicks-liikkeen myyjätär oli ihan ihmeissään kun kaikki tuotteet olivat yhtäkkiä hyllystä ja varastosta loppu.

Stockmannin pohjakerroksesta löysin kuitenkin melkein vastaavia. Nämä kaikki (10 kpl) on pakattu yhteen pussiin, mikä sai minut epäluuloiseksi lappujen kuivumisesta ennen aikojaan. Minigrip-suljenta näyttää kuitenkin toimivan hyvin, ja yksi kangaslappu riittää hyvin kaikkiin sormenkynsiin ja vielä vähän varpaisiinkin.

Tässä voitaisiin tietysti taas pohtia syvällisesti tuotemainontaa blogeissa ja tuote-esittelyjen tietoista tai tiedostamatonta vaikutusta kulutustottumuksiin, mutta minusta tämä oli oikeasti hyvä vinkki. Ja vaikka ostinkin lopulta eri tuotteen, vinkki oli silti hyvä. En ollut tiennyt, että kynsilakanpoistoainetta saa ylipäätään tämäntyyppisissä matkapakkauksissa.

Joten kiitos vain vinkistä, Korundi! Tämän travel pack -innovaation ansiosta minulla on kerrankin siistit kynnet koko matkan ajan :)

Illaksi kotiin.

Palasin Suomeen 2,5 tuntia sitten. Olen ollut kuukauden matkalla, ja hetken aikaa piti miettiä paljonko bussi mahtaa täällä maksaa, ja millä kohdalla olikaan se suojatie mistä pääsen bussipysäkiltä kodin puolelle. Mutta kaipa tämä tästä, alkaa taas asettua rutiinit omiin uomiinsa.

Monta asiaa jäi vielä näkemättä, ja kuvaamatta – aloin jo varovaisesti toivoa, että saisin järjestettyä itselleni vielä pienen viikonloppuretken Bratislavaan ennen joulua.

Kuvan nuorisoikäinen kissasöpö ystävystyi kanssani pienessä kaivoskaupungissa, Banská Štiavnicassa, jossa olin iltakävelyllä tiistai-iltana. Samalla reissulla tutustuin myös koiraan, joka vaelteli seurassani pitkin kaupungin kujia noin tunnin ajan.

Facebookin kautta osa onkin kuullut retkistäni vähän enemmän, pitkin matkaa. Tänne yritän saada myös lisää kuulumisia, kunhan kaikenlaisesta liikkeellä olosta hieman tokenen. Kivaa, että olette olleet hengessä mukana ja vieläkin täällä, blogini äärellä :)

Shoppailua pakon edessä.

Järkevänä olin ajatellut, että teen pakolliset matkamuisto-shoppailut sitten matkani viimeisinä päivinä. Jotka ovat jo ensi viikon lopulla, valitettavasti.

Mutta sitten kävi kutsu johonkin tilaisuuteen, joka pidetään Hilton-hotellissa ja johon pitäisi pukeutua “vähän paremmin” – ja se olikin ainoa tieto mitä minulla oli. Matkalaukun likaiset farkut, tennarit ja trikootopit eivät ihan täyttäneet vaatimuksia, joten oli vain pakko mennä kaupoille.

Mielestäni selviydyin tehtävästä aika hyvin, ottaen huomioon että Bratislavan ostospaikat eivät ole vielä kovin tutut.

Kiersin neljässä tunnissa puoli keskustaa ja yhden ratikkamatkan päässä olevan ostoskeskuksen, ja sain kasaan mekon, bleiserin, korvakorut (vanhat katosivat Edinburghissa), käsilaukun ja korkkarit. Ja vieläpä niin, että kaikki sopii muiden vaatteideni kanssa yhteen. Hyvä minä!

Tilaisuus osoittautui lopulta Avon-kometiikkaketjun vuosijuhlaksi, jossa palkitaan gaalaillallisen lomassa Avonin parhaita myyjiä jne. Sulauduin joukkoon ihan riittävän hyvin, eikä kukaan tullut kyselemään mitä minä siellä teen.

Eikä voi harmitella muutenkaan, kun backstagella sain koko illan hengailla melkoisessa seurassa: olihan siellä yhden englantia puhuvan suomalaistytön lisäksi nimittäin Slovakian kuuluisin/suosituin mies ja hänen mainio bändinsä sekä koko joukko Slovakian ja Tsekkien komeimpia miesmalleja. Ei paha :)

Kuvat muuten hotellihuoneesta, joka on tällä kertaa paluu maan pinnalle: pikku kopperossani on pöytä, pikku kuvaputkitelkkari, seinällä kaksi postikortin kokoista taidetaulua ja melkein lattiaan asti joustava sänky. Eikä nettiä! Istun nyt siis elegantisti mäkkärissä dataamassa teille, armaat ystävät ja kylänmiehet :)

Kengät – Deichmann
Mekko – H&M
Bleiseri – New Yorker
Clutch – New Yorker
Korvakorut – I am
Kaulaketju – Terranova
Rannerengas – Espanjasta

Oh, Edinburgh!

Auld Reekie on nyt nähty, ja suosittelen teille muillekin! Edinburgh oli upea!

Ne hautausmaat, maisemat, melkein mustaksi harmaantuneet townhouse-talot…

Ja tietenkin Marillionin keikka HMV Picture Housessa tiistaina. Oi.

Olen juuri nyt Lontoossa, odottelen Stanstedin kentällä jatkolentoa takaisin Bratislavaan. Takaisin töiden pariin. Mutta tämä pikkuloma Skotlannissa oli vallan ihana, eikä toivon mukaan jää viimeiseksi.

Enempää en nyt osaa edes sanoa, täytyy ehkä vähän pureskella kaikkea siellä nähtyä ensin.

 

Kirjaimista ja Edinburghista.

Kesällä hihkuin innosta, kun sain kantaa kotiin tämän hienon kirjoituskoneen. Nyt olin melkein yhtä intona, kun löysin näin söpön kaulaketjun Terranovasta. Ripustan sen aamulla kaulaani, kun lähden pikaiselle lomalle Skotlantiin!

Olen siis kuukauden verran täällä Slovakiassa. Nyt sopivasti puoliväliin matkaa osui halvat Ryanair-lennot Bratislavasta Edinburghiin, ja siellä sopivasti osuu esiintymään tiistaina iki-ihana bändi Marillion, joten mikäs siinä. Pieni hengähdys skottilaista, sateista ja sumuista ilmaa ei voi tehdä kuin hyvää!

Ja Edinburghista minä vasta innoissani olenkin – en ole koskaan ennen käynyt Skotlannissa, enkä vielä koskaan aiemmin ole saanut nähdä Marillionia. Olen tietenkin lukenut kaikki Nelliinan Edinburgh-postaukset, enkä melkein malta odottaa että näen sen kaupungin ihan itse! Melkein jo alkaa matka jännittää :)

 

Vaatteiden pesemisestä matkalla.

Matkatavaroiden ykkösjuttu pitkällä reissulla on kuulkaas Y3. Se kerta-annospusseihin pakattu pyykinpesuaine, joka käy vaikka kylmään veteen.

Mutta minähään en tietenkään muistanut ostaa sitä ennen matkaa, ja löysin viimeisenä yönä pakatessani vain vähän jämiä vanhasta Y3-boksista. Nyt olen sitten kiertänyt joka ikisen ruokakaupan ja marketin pesuainehyllyt, etsien jotain pieneen pakattua pyykinpesujauhetta. Jollaista ei tietenkään ole, koska kotitaloudet haluavat niitä 5 kilon megapakkauksia.

Nyt ostin Ariel Professional -tarhanpoistojauhetta – meinasin että kai silläkin lähtee matkan pölyt vaatteista. Tuoksu on voimakas ja outo, kun olen tottunut hajusteettomiin pesuaineisiin. Pyykit roikkuvat nyt hotellihuoneen suihkukopissa, aamulla nostan ne huoneen puolelle jossa ne kuivuvat paremmin.

Kunhan ei käy niin kuin viimeksi, kun matka jatkui ja kiireessä heitin nipun vielä kosteita sukkia muovipussiin ja matkalaukkuun… Ja löysin ne sieltä 5 päivän päästä.

Pahoittelen, että tässä ah niin suloisen pintapuolisessa mitä-minulla-on-tänään-päällä-blogissa on nyt kitsaasti päivän asu -kuvia. Käytän päivästä toiseen näitä samoja harvoja vaateparsia, joita sitten pyykkään aina kun joudan. Ja muut, vähän eripariset matkalaukun uumenissa lojuvat vaatekappaleet jäävät lähes käyttämättä kokonaan. Miksi edes pakkasin mukaan ainakin viisi vääränväristä tai muuten hankalasti yhdisteltävää yläosaa? Onneksi sukista sentään päästiin, ne olivatkin olleet suurimman osan ajasta turhia.

Holvikattoinen kylpyhuone

Slovakiassa vaan riittää hellettä! Kun olin matkalaukkuun kuukaudeksi pakannut sekä kylmään että lämpimään sopivia vaatteita, käytännössä voin käyttää niistä vain hellemekkoja ja ballerinoja. Jotka kävelen tällä reissulla puhki, ja taas on etsittävä uudet.

Muutamat ballerinat olenkin kävellyt jollain ulkomaan matkalla loppuun, ja ne on pitänyt matkan lopulla heittää roskikseen uusien tieltä.

Kuvat oli nyt ihan pakko ottaa kylppärissä – katsokaa nyt miten iso tämä on! Tilaa on saman verran kuin muutama yö sitten eräässä hotellihuoneessa yhteensä… Innostuin buukkaamaan tällä kertaa pensionaatin parhaan huoneiston ihan vain itselleni, kun löysin varaussaitin kautta halvalla. :)

Sama musta-korallinen matkavaateparsi muuten löytyy sekä matkalaukusta että blogistakin, päinvastaisilla väreillä, täällä. Vähän innostuin tästä korallista, nyt on samaa väriä pipot ja kaulahuivit ja kaikki!

Toppi – Vero Moda
Leggarit – Pieces
Rannekoru – Espanjasta
Ballerinat – Espanjasta
Laukku – DIY
Kylppäri – Penzion Chrysso