Menin etsimään kukkivia kirsikkapuita Roihuvuoreen, mutta paikallinen setä kertoi minun olevan 2 viikkoa myöhässä.
Sen sijaan näin vesitornin, natiivinuorison graffiteja siellä täällä, thai-ravintolan ja sushiravintolan – täällä idässä on näköjään näin eksoottisia ruokia tarjolla – ja paljon kukkia.
Ja eksyttyäni reitiltä näin vielä Roihupellon teollisuusalueenkin. Ei siis mikään turha reissu, sitten lopulta.
Farmarit – Tommy Hilfiger
Henkselit – H&M
Paita – Wrangler
Kengät – H&M
Kaiken kiireen keskellä otin kuin varkain muutaman päivän itselleni. Ja nyt olen keskellä Ylä-Tatran vuoristoa, Slovakiassa!
Ihana, aurinkoinen lauantaipäivä kului näissä merkeissä kävellen luonnossa ja ihastellen aina vain yhtä kauniita vuorenhuippuja. Kevät tuntuu täällä jo enemmän kuin Suomessa, ja päivällä auringossa oli kymmenkunta astetta lämmintä.
Nyt sunnuntain kunniaksi sataakin sitten lunta, ja metelin perusteella lumet valuvat katolta alas. Tänään on siis hyvä päivä lähteä pois näistä maisemista ja palata Bratislavaan. (Ja ehkä vähän shoppailemaan)
Huomenna takaisin Suomeen, tiistaina takaisin töihin. Mutta niin pitkälle en vielä mieti tulevia! :)
Lomallani oli myös yksi missio: halusin nähdä Gibraltarin. Olin kuullut, että siellä on todella kaunista ja valokuvauksellista – sinne siis.
Enkä pettynyt yhtään.
Iso-Britannialle kuuluva pikkuruinen niemi on Iberian eteläisimmässä kärjessä, juuri siinä kohdassa mistä on lyhyin matka Afrikkaan. Koska alue on siis osa Britanniaa, sinne päästäkseen täytyy Espanjan-lomalaisellakin olla passi mukana.
Olin toisaalta kuullut Gibraltarista myös niin paljon dumausta, että pidin odotukseni aika matalalla. “Se on nopeasti nähty”, “Viisi tuntia on kuule pitkä aika viettää siellä”…
No, minulle se viisi tuntia ei riittänyt mihinkään. Ei esimerkiksi ruokaan – mutta se ei olekaan matkustamiseni prioriteetti numero ykkönen.
Hienoin juttu on tietysti se iso kivenmurikka eli 426 m korkuinen Upper Rock, sen päällä hortoillessa voi viettää vaikka koko päivän sillä kävelymatkat ovat pitkiä ja kartat todella huonoja.
Toim. huom: korkeuksissa ei ole juurikaan ruoka- tai juomamahdollisuuksia saati wc-fasiliteetteja.
…ja sitten on tietysti shoppailut, kasvitieteellinen puutarha, terassiravintolat, vuoren sisään kaivetut tunnelit, museot, delfiini-sightseeingretket. Pieneen paikkaan tuntuisi mahtuvan aika monta kivaa juttua, joista minä ehdin nähdä vasta pienen murusen.
Ja miten sinne pääsi? Varasin Fuengirolassa matkatoimistosta bussimatkan edellisenä iltana hintaan 16 euroa. Bussi vei aamulla perille ja toi illaksi takaisin hotellille. Matka kesti pari tuntia suuntaansa.
Vuorelle pääsee näppärästi kaapelivaunulla, matka edestakaisin maksaa 9 euroa. Siinäpä ne tärkeimmät käytännön faktat. Helppoa kuin mikä.
Jos harkitsette, niin voin laittaa tästä puolestani suositukset eteenpäin :)
Terveiset aasikylä Mijasista! Pikkuisen vuoristokylän jyrkällä rinteellä on soma valkoinen kappeli, jonka luokse minä päätin kivuta ballerinoissani. Polku oli aika kivikkoinen ja alas ei aina uskaltanut katsoa, mutta selvisin!
Siispä tässä teille: turistipönöttelyä Mijasin kappelin edustalta.
Takana siintää ihanan turkoosi meri sekä Fuengirola. Ja päällä on Mangon jumpsuit – vaate, jota en olisi uskonut laittavani päälleni aikuisiällä. Että tässä se taas nähdään, “ikinäen-kyllätuollaiseen-muotihömpötykseen-lähdemukaan”.
Hola!
Vietän harvinaista ja kauan odotettua lomaa Espanjassa Costa Del Solilla. Tiedän, matkakohde yllätti itsenikin… Mutta lepoloman kannalta pieni turistikylä on ihan toimiva.
Rantakiveen maalattu toteamus on vain niin tosi.
En vielä uskaltautunut uimaan, sillä flunssa iski juuri lähdön aattona. Tietenkin. Mutta kahlailin jo tuolla aalloissa, niin kesää…
Terveiset Maalta, Hello Helsinki ja Here I Come Tallinnanlaiva!
Pian menen taas, pyörähdän Baltic Princess -laivalla katsomassa riolaisen sambakoulu Salgueiron esitystä ja sambaopetusta meille jäykkäliikkeisille pohjolan ihmisille. Pari tuntia aikaa lähtöön, olisiko pikku hiljaa aika pakata kapsäkki jälleen..?
Sambashow voi olla hieno, sitä odotan innolla! Mutta muuten… Leevi & The Leavings kiteyttää risteilykulttuurin syvimmän ideologian kauniisti, kuunnelkaapa YouTubesta täältä, klik. ;)
Iloista Lauantaita kaikki mukavat ihmiset siellä jossakin!
Halusin nähdä Tallinnan joulutorin. Näin kaksi. Ja niiden lisäksi upeita talvimaisemia. Päivä Tallinnassa oli siis ihan kannattava reissu.
Winter wonderland -maailman miinuksena oli vain se, että olo oli aika jäinen jo parin tunnin ulkoilun jälkeen. Vastapainona sai onneksi kulkea ostoskeskuksissa, ihailla nättejä kenkiä ja juoda höyryävää glögiä.
Glögi on tosin meillä pohjolassa niin paljon parempaa, että nyt osaan arvostaa sitäkin piirrettä Suomesta enemmän.
Kerrankin matkalta on myös yksi kuva itsestäni – joulutorilla kosmopoliitti ja supliikki lampaantaljakauppias vaati, että saisi ottaa minusta kuvan.
Samalta kauppiaalta ostin Varpu-kissalle joululahjaksi oman taljan, mutta älkää kertoko vielä Varpulle! Se on yllätys.
Matkan saldo: ei yhtään paria kenkiä, ei yhtään vaatetta eikä korua. Onneksi on sentään muistona iso kasa kauniita, jouluisia valokuvia.
Viitisen vuotta sitten kävin espanjan kielikurssilla puolen vuoden ajan. Ainoa fraasi, minkä edelleen sujuvasti lausun vaikka unissani: en el aeropuerto.
Sillä ei järin pitkälle Espanjan-matkalla päästä, ehkä ei lentokenttää pidemmälle. Onneksi englannilla voi paikata sen minkä muussa kielitaidossa uupuu… ainakin Barcelonassa.
Minilomalla ehti nähdä kohtuullisen paljon kaupungista, kunhan oli valmis kävelemään vanhat ballerinat puhki. Which I did.
Ja nyt tiedän, mitä haluan nähdä seuraavalla Barcelonan-reissullani. Lista must see -nähtävyyksistä on nimittäin pitkä! Vielä jäi näkemättä muun muassa Park Güell, Montjüic, Montserrat…
Marraskuu ei ole ehkä paras lomakuukausi, mutta hei, Suomeen verrattuna… Keskiviikon harmaa ja tihkuinen sää korvautui torstaina ihanalla auringonpaisteella, eli sain lomalla myös tervetullutta kirkasvalohoitoa.
Arvatkaapa kuvista, mitkä on otettu keskiviikkona ja mitkä torstaina..? ;)
Limenviheriäiset kuvat ovat muuten hostellistani El Ravalin kaupunginosassa. Hostal Gat Xino oli kohtuuhintainen, siisti ja mukiinmenevä majapaikka, jossa kalustus oli kuin luotu blogikuvien ottamiseen!
Valkoinen, monitasoinen naulakkosysteemi suorastaan vaati ripustamaan ostokset henkareihin kuvia varten.
Yhdessä kuvassa näkyvät harmaat nahkasaappaat ovat juurikin reissusta ostetut. Ja ihanat.
Olen lähdössä ihan kohta Barcelonaan – muutaman päivän miniloma odottaa siellä!
Matkapuvusto on lähes täsmälleen sama kuin toukokuussa Bratislavassa, ja taisipa huhtikuussa Pietarissakin olla melkein samat vaatteet mukana… Ei mitään raportoitavaa siis sen osalta.
Matkan jälkeen tosin voi olla sellainen tilanne, että vaatekaappiin muuttaa taas muutama uusi vaatekappale ;)
Edellisen matkan jäljiltä matkalaukku oli sopivasti olohuoneen lattialla, mutta purkamatta. 20 minuutin kuluttua olen toivottavasti jo matkalla kohti Tukholman-laivaa, ja vasta tyhjätyssä laukussa on vain paketillinen paperinenäliinoja.
Pitäisiköhän alkaa pakata..?
Nämä ihanan kesäiset kuvat ovat Tukholmasta edelliseltä reissultani, siitä onkin jo neljä vuotta. Kaunista oli, ja toivottavasti nytkin, edes vähän!
Kuulumisiin taas parin päivän päästä :)
