She Rocks!

Kävin eilen sovittamassa sitä raitamekkoa. Vyötärölinja oli aika lähellä kainaloita – jäi sitten sinne kauppaan se mekko. (Kuka näitä nykyajan vaatteita oikein suunnittelee ja kenelle? Se menisi minulle äitiysvaatteeksi..!)

Mutta eipä hätää, onhan näitä mekkoja jo kaapissa valmiina. Kuten tämä söpö She Rocksin collegekankainen mekko.

Outi Mäkiahon She Rocks -vaatemerkki tuli tutuksi noin vuosi sitten, kun kävin Ninan kanssa Sugarin pr-toimistolla katsomassa kevään uusia juttuja. Käynti osui herkkään hetkeen, sillä olin miettinyt että pitäisi satsata suomalaisiin vaatteisiin. Siispä sovitin mallikappaletta tästä mekosta, ja lupasin tehdä tilauksen vähän myöhemmin.

Tilaus tuli tehtyä sitten lopulta, paljon myöhemmin, ja tilasin kustomoidun, 15 cm mallikappaletta pidemmän mekon. Mutta enhän minä sitten tykännytkään siitä pidemmästä helmasta, ja päätin aikaa säästääkseni lyhentää itse.  * Tässä vaiheessa pitäisi jo hälytyskellojen soida * 

Lyhentämisoperaatio kesti monta kuukautta, oli kaikkea muuta siinä välissä. Jossain vaiheessa ehdin repäistä upouuden mekon takaosaan, lähelle helmaa, 3 cm leveän repeämän. Sitten piti taas, uudestaan, purkaa ja kääntää ja lyhentää, jotta sain repeämän piiloon sauman alle. Lopputulos taitaa olla aika samanmittainen kuin se alun perin sovittamani malli…

Mutta loppu hyvin, eli mekko on vihdoin valmis. :)

Kuten Ninakin tuolla blogissaan viime keväänä kirjoitti, niin myös tämä täti tykkää vaatemerkin ajatusmaailmasta: se on puuvillaa, se on kestävää materiaalia, osin kierrätysmatskuista tehty eikä mene pois muodista heti seuraavan sesongin koittaessa. Väri on itselleni vähän vieras, mutta jostainhan se värikkyyskin on aloitettava! Jatkuva mustan ja harmaan vaihteleminen kun alkaa pakosti välillä kyllästyttää.

Mekko – She Rocks

Kesä mielessä

Jos urheiluliikkeitä ei lasketa, en edes muista milloin olen viimeksi vaellellut päämäärättömänä vaatekaupoissa. Syy tähän oli se, että pääsinkin yllättäen töistä jo puoli viideltä. Koska enhän minä koskaan siihen aikaan ole vielä matkalla kotiin, jäin siinä hämmennyksissäni keskustaan katselemaan kauppoja.

Samalla muistin, miten hyvää aivojen nollausta ja rentoutumista se minulle on. Ei edes tarvitse ostaa mitään (tai siis mieluummin ei), kulkea vaan vaaterekkien välissä ja antaa ajatusten virrata mihin haluavat.

No, tällä kertaa onnistuin kyllä tuhlaamaan samalla haahuillessani, ostin pikkumustan (järkisijoitus, vuosiksi eteenpäin jne), korvakorut (sambapukuuni täydelliset, pakkohan ne oli ostaa) ja kolme muovista kristallimaljaa (kristallia, muovisena, siis erinomaiset kylppäriin eikö?)

Mutta tuo kuvan mekko jäi Lindexiltä vaivaamaan mieltä. Pitäisikö törsätä 50 euroa kesämekkoon, joka näyttää mielikuvissani jo ihan omalta? Voin jo nähdä itseni tuossa mekossa kesäpäivänä kaupungilla… Toisaalta malli on melkein sama kuin viime kesän hankinnassa (täällä, kliks). Enkä välttämättä tarvitse uutta kesämekkoa. Mitä sanoo äiti? Ja sisko? Muut armaat lukijat? :)

Sinimekko.

Jostain syystä käytän hyvin vähän sinistä pukeutumisessa. Farkut ovat tietysti poikkeus. Mutta muuten. Ja silti ostin taannoin tämän petroolinsinisen mekon – en tiedä miksi.

Ja luonnollisesti – käytän tätäkin hyvin harvoin, vaikka mekko itsessään on sievä ja istuu kauniisti.

Nyt joulun alla kokeilin mekkoa pitkästä aikaa töissä, ja hyvinhän se siellä toimi.

Ja kunniamaininta silkki-villa-sekoitasukkahousuille, niillä tarkenee mainiosti Helsingin talvessa! :)

PS. Minulla alkoi tänään loma – ja lomailen loppiaiseen saakka! Toivottavasti teilläkin alkaa lomailu ja lepääminen pian!

Joulumekko!

Ihanaa Joulua, ystävät hyvät!

Tässä puuvillaisessa neulemekossa minä vietän jouluaattoa, perheen luona maalla. Vaikka ehkei se mekko ole tämän viikonlopun tärkein juttu, vaan lepo ja kiireettömyys.

Kenties jo joulupäivänä karkaan kuitenkin vielä enemmän rauhaan ja hiljaisuuteen, eli omalle mökilleni, laiskottelemaan sohvalle ja syömään suklaata… :)

Mekko –  Cream
Saappaat – Billi Bi
Laukku – Global