Älä osta mitään!

Miksi ostan?

a) koska tarvitsen
b) tai haluan
c) tai vain siksi, että voin

Kun ostan uuden juhlamekon, uuden kännykän tai huulipunan, kysymys vilahtaa mielessä. Mitä kalliimpi tuote on, sitä enemmän mietin ostamiselle syytä. Monivalintakysymykseen ei aina ole vain yhtä vastausta :)

Välillä ostan jotain turhamaista vain siksi, että haluan. Joskus olen ostanut vain siksi, että voin ostaa. Tänä vuonna olen pyrkinyt siihen, että ostaisin vain tarpeeseen. Välillä väitän itselleni, että tarvitsen, vaikka vain haluan tai voin.

Shoppailu on usein ja paljon esillä blogissa, joka keskittyy pukeutumiseen. Ei ole vaikeaa löytää Salonkijuorujen arkistoista tekstejä, joissa kerron omista shoppailutottumuksistani, uusimmista hankinnoista, “hyvistä löydöistä” tai siitä, mitä minä haluaisin seuraavaksi.

Olen koko vuoden pitänyt kirjaa vaateostoksistani. Kun vuosi 2009 on lopuillaan, julkaisen myös täällä blogissani epävirallisen raportin: mitä olenkaan ostanut, mihin käytin eniten rahaa? Kuinka ison loven vaatteet ja kengät tekivät vuosibudjettiini?

Tänään 27.11. vietetään Älä osta mitään -teemapäivää.
Ehkä näitä päiviä voisi viettää vuoden aikana useammankin?

(Kuvissa brittiläinen uutistenlukija Katie Derham 50.000 £ iltapuvussa, joka on tehty rahasta – kuvat/Credit Card Compare)

Juhlahelmet ja kaikki

En ikinä osta tasapaksuja tunika-mekko-asioita, koska ne eivät juurikaan pue minua. Mutta tässä vaatteessa ihanan pehmeä materiaali ja hyvin istuva yläosa saivat minut pyörryksiin.

Ostaa täräytin itselleni kerralla kaksi samanlaista mekkoa, toinen tämä violetti ja toinen tumma siniharmaa. Yläosan kukkakoristeissa taisi olla sitä jotain…

Ja muuta ei juhlaan tarvittu, paitsi helmet kaulaan ja uudet sukkahousut sääriin. Niissä oli saumatkin, mutta sukkien materiaalin vuoksi sauma jäi hullunkurisesti kiemuralle. Ei ehkä täyttänyt täysin suunniteltua tarkoitustaan se sauma :)

Juhlassa yllä
Mekko: Sisters Point
Sukat: Vogue
Kengät: Esprit
Helmet: maaseudun pikkupuodista
Korvakorut: Itse tehdyt
Rannerengas: Spiritstore

Lauantain heräteostos ja muita merkillisyyksiä

Menin lauantaina ostamaan tupaantuliaislahjaa ystäville, ja palasin kotiin uuden takin kanssa.

Zaran vanha, musta second hand -villakangastakkini oli jo pitkään odottanut seuraajaa, mutta en koskaan löytänyt sopivaa mallia. Nyt sellainen osui kohdalle, ja takki muutti meille.

MasCara-merkkinen takki on 65% villaa, 15% kashmiria ja loput polyamidia. Vuori on Thinsulatea, ja takissa on reilunkokoinen, irrotettava huppu. Aika täydellinen löytö! Ja vieläpä 20 prosentin alennuksessa juuri eilen :)

Myös vanhassa takissani on valkoiset tikkaukset, mutta tässä ekstraa ovat vyö, huppu ja pidempi helma. Tykkään kovasti!

Viikonloppu on muutenkin ollut merkillisiä sattumuksia täynnä. Perjantaina konttasin pitkin lattioita 8 kuukautta vanhan siskonpojan seurana ja pääsin nepalilaiseen ravintolaan nimipäiväillalliselle.

Lauantaina löysin itseni jo toistamiseen Hulluilta Päiviltä enkä edes ahdistunut kovin paljon. Keskustelin henkevästi ja pitkään kauhuelokuvista ja retkipyöräilystä. Seurasin muotinäytöstä DTM:ssä. Istuin Mannerheimintien varrella liikennemerkin juurella syömässä makkaraperunoita kello neljä aamulla.

Tänä iltana aion katsoa Merirosvoradio-elokuvan, sen sijaan että tekisin yhden roikkumaan jääneen työni valmiiksi…

Mutta uusi takki, se on viikonlopun (ja toivottavasti myös tulevien talvien) kohokohta.

Bikinien vallankumous

Bikinit esiteltiin suurelle yleisölle jo 1946, mutta kymmenisen vuotta myöhemmin Brigitte Bardot teki niistä jotain suurta.

Nyt nämä pienet vaatekappaleet tekevät omaa vallankumoustaan myös minun vaatekaapissani: tänä kesänä olen ostanut niitä jo kahdet.

Mutta miten voisi tällaista ruffles-unelmaa vastustaa? …Tai niissä kirkkaanpunaisena roikkuvaa sale-lappua…?

Mustikkaa

Nämä kengät aiheuttivat kaikenlaista. Sovittelin niitä kaupassa, ihailin peilistä, melkein-tilasin-ne-netistä, en tilannutkaan. Sitten netin alennusmyynnistä nämä kengät loppuivat, harmitti. Seuraavana yönä näin pahan painajaisen, jossa en koskaan saanut niitä itselleni.

Painajainen oli minulle liikaa, ja maanantaina kiirehdin taas Aleksi 13:n kenkäosastolle ostopäätöksissä. Iloinen yllätys oli, että kengät olivat sunnuntain aikana saaneet -30% alennuslapun kylkeensä! Nyt Espritin mustikkakengät ovat minun, ja olen iloinen.

Ja mitä löysinkään Stokkan karkkiosastolta? Kenkiin sopivaa suklaata!

Yleensä vannon suomalaisten makeisten nimeen, sillä minusta Suomessa vaan osataan tehdä kokonaisuudessaan maailman parhaita karkkeja. En siksi koskaan osta makeanhimoon virolaista Kalev-suklaata, paitsi nyt kun uusittu ulkoasu tässä suklaalevyssä pysäytti. Ja maku on aika täydellinen: valkosuklaata ja mustikkaa ja riisimuroja. Voin suositella, tätäkin :)

Lempivaate

Jaksoin aamu-unisuudestani huolimatta siirtää itseni jo yhden aikoihin Eco Lifestyle -myyjäisiin Uudenmaankadulle. Seccon työpaja oli mennyt jo aamulla, ja myös stylistikisan missasin.

Mutta jotain mukavaa kuitenkin löytyi: Pupulandian Jenni sekä Rouva Herttainen, jotka olivat reippaasti käyneet jo askartelemassa upeita koruja. Tässä Jenni ja tosi hieno rannekoru!

Ja tämä hame: sovittelin eilen illalla kaupassa Nanson Lempivaate -malliston hametta, jonka hinta (59 e) jätti hameen kauppaan. Myyjäisissä sama hamonen maksoi 12 euroa! Kyllä se -80% alennus auttoi tekemään ostopäätöksen :)

Ensimmäinen Nanso-vaatteeni ikinä. Toivon että laatu on maineen veroinen, ja hame kestää hyväkuntoisena pitkään.

Aikoinaan Lindexiltä ostetuissa sukkahousuissa on tällaiset hauskat liukuestekuviot koko matkalla. Niin juuri, sellaiset kuin lasten sukkien pohjassa.

Käykää myös osallistumassa Shandin arvontaan, siellä on upeat korut palkintoina!

Seikkaillen tehtaanmyymälään

Kuinka iso paikka se Espoo oikein on? Junamatka Helsingistä Kauklahteen tuntui kestävän ikuisuuden. Ainakin välipysäkkejä matkalla oli lukemattoman monta. Junaretki Espoon perukoille tehtiin, koska minä en ollut koskaan käynyt Lumenen tehtaanmyymälässä. Ilman ystäväni een asiantuntemusta en olisi kyllä osannut perille; ensikertalaisia ei ole hemmoteltu opasteilla asemalta myymälään.

Lopulta ostin vain mustan kajalkynän ja ei-minkään-värisen huulipunan. Tällaista olen etsinyt! Sitä paitsi sävy on runollinen, Unelma meistä. Vielä kun löydän huultenrajauskynäni jostain niin saan huulimeikin kohdalleen (kuvastahan se kaivattu rajaus tietenkin puuttuu)

Lumenen tehtaanmyymälä löytyy siis Espoon Kauklahdesta, juna-asemalta ihan lyhyt, parin minuutin kävely matalan tehdasrakennuksen parkkipaikalle ja sieltä myymälään. Alennusmyyntien aikaan myös täällä on superale, jolloin erityisesti kannattaa osua paikalle.

Tänään tein taas uuden värikokeilun. Ei kovinkaan rohkean, mutta kokeilun kuitenkin. Miltä näyttäisi pukeutua kokonaan harmaan ja suklaaruskean sävyihin? Ei kovin mielikuvituksellista, mutta työtapaamiseen asiallista.

Olen huono käyttämään koruja, se korostuu varsinkin talvella. Siksi tässäkin asussa korun virkaa toimittaa mustavalkoruudullinen huivirusetti kaulassa, korvissa on harmaat amerikanpastillin näköiset napit. Niskassa vielä pieni ruusu hiuksia koristamassa.

Ps. Crislialla on blogissaan arvonta!

Hame: Mexx
Ruskeat sukkahousut: Norlyn/Sokos
Poolo: Zara
Toppi: Only
Kengät: Tamaris (Antishokk)
Laukku: Global Accessories
Huivi: Itse tehty

Uusi paristokäyttöinen ystäväni

Eilinen oli talvivaatehuollossani merkittävä päivä. Ei enää nukkaantuneita neuletakkeja! Ei enää nyppyisiä kaulahuiveja! Ostin nimittäin ikioman nypynpoistajan.

Tekoturkisreunalla koristettu käsine ennen…

…ja jälkeen käsittelyn.

Huh mikä ero! Vasta tässä vaiheessa huomaa, että olen kulkenut kaupungilla erittäin nuhjuisissa käsineissä. Samalla vimmalla olenkin eilisillasta asti suristellut nyppyjä pois käsineistä, villatakeista, pooloneuleista… Puuha on mukavan meditatiivista ja rentouttavaa.

Nypynpoistaja maksaa ainakin Sokoksella (jossa tuote on tällä hetkellä loppu) ja Anttilassa (jossa tuote on tällä hetkellä loppu) 9,90 euroa.

Vielä nää Pariisin-tuliaiset

Uusien saappaiden esittely on ehdottomasti (muoti)blogin tehtävä: toin siis Pariisista kaksi paria kenkiä kotiin. Voiko kieltäytyä ostamasta kenkiä, joiden myyjä pariisitar puhuu sujuvaa englantia, ihastelee kuinka kengät sopivat jalkaani täydellisesti, lupaa 15 euron ekstra-alennuksen ja iskee vartin sisällä kolmesti minulle silmää. Ei voi.Ranskalaista tekoa olevat saappaat ovat pehmeää lampaannahkaa, ja sisävuori on herkku: metallinhohto-vaalenapunainen! Korko on myös sopivasti erikoinen, joten luulen että tästä tulivat uudet aarteeni. Alkuperäisestä hinnasta (279 euroa) maksettavaa jäi lopulta 130 €. Ostopaikka Nué.

Näistä puolestaan tuli välittömästi ne talvisaappaat, joita voi käyttää aamusta iltaan ja vaikka 15 asteen pakkasella. Levin pikavisiitillä saappaat pääsivät heti käytännön testiin, ja suoriutuivat erinomaisesti lumen ja jään keskellä. Saappaissa on paljon detaljeja, sopiva korko ja pehmeä karvavuori. Mitä voisi vielä toivoa…

…no sen, että saappaat olisivat nahkaa. Nämä kun eivät ole, valitettavasti. Malli oli kuitenkin niin mainio, että pakko nää oli ostaa. Hintaa alessa jäi 40 euroa. Nyt toivon, että nämä ei-nahkaiset saappaani kestävät kovaa kulutusta pitkään. Ostopaikka oli Rue de Rivolilla, Les Colonnes de Granit.

Lisätietoja Pariisin ostopaikoista ja muita Pariisi-raporteista voit lukea parin päivän takaa, täältä ja täältä.

Pariisissa osa II

Matkavinkkejä ja -kertomuksia on yhtä paljon kuin matkailijoitakin. Hyviä vinkkejä kysellään, mutta usein matkaaja löytää kuitenkin sen oman reittinsä suurkaupungissa tai paratiisirannoilla. Kuten niin moni muukin, myös minä kyselin ennen Pariisin matkaa (kiitos Maurelita ja Buttermilk Bisquits!), ja lopulta tein kaupunkiseikkailuni omin päin; vaiston, sattuman ja kartan varassa. Tässä yksi ostosraportti yhden matkailijan vierailulta Pariisissa.

Paul & Joe Sister / Paul & Joe Homme

Pariisissa vietettiin vielä alennusmyyntien huumaa, mikä aiheutti runsaudenpulaa turistille joka muistaa jokaisen matkansa ostoksiensa perusteella. Helpoin tapa välttää maaninen shoppailu oli kiertää kenkäkaupat kaukaa. Ihan täydellisesti se ei onnistunut… joten kotiin toin kaksi paria uusia saappaita.

Saappaat nro 1, Nué.

Tällä matkalla keskitin ostos-tutkimusmatkani Marais‘n kaupunginosaan ja uteliaisuuttani myös Rue de Rivolille. Ensikertalaisille vinkkinä: Rivoli on se turistien ruuhkauttama ostoskatu, jossa voi iskeä turistiahdistus mutta toisaalta kadun varrelta löytyykin ihan kaikkea.

Kenkiä on todella paljon, edullisia vaateketjuja samoin. HM tuskin suomalaista shoppaajaa kiinnostaa, mutta esimerkiksi Etam on tuoreempi tuttavuus jonka liikkeitä lienee Suomessa vain Kampin keskuksen pieni, suppeavalikoimainen alusvaatepuoli?

Rivolilla on myös kosmetiikkakeidas Sephora sekä sokos-tyyppinen tavaratalo MHV. Sephoraa voin suositella siksi, että sieltä löytyvät suunnilleen kaikki ne kaivatut tuotemerkit joita Suomessa ei myydä.

Lieu Commun

Marais on kiinnostava alue matkailijalle, joka haluaa nähdä muutakin kuin kauppoja. Täällä on paljon gallerioita, kuppiloita ja designputiikkeja, sopivan rauhallista ja täältä jaksaa vielä kävellä Seinen varrelle tai Louvreen. Koska kuljin vain yhden reitin Marais’n halki, nämä putiikit osuivat kohdalleni:

Ranskalaisia kenkiä löytyy Nué-liikkeestä, 83 rue de Vieille du Temple… täällä minäkin valikoin ostoskassiin upeat nahkasaappaani! Kiva ‘revityt merkit’ -halpavaateliike Pen & Lop osoitteessa 21 rue des Filles du Calvare (eli täällä myydään Hennesin neuleita ja sen sellaista, mutta vaatteista on poistettu tuotemerkit kokonaan) Nuorta muotoilua edustaa Lieu Commun osoitteessa 5 rue des Filles du Calvare ja erittäin kiva vaateliike on Galerie Simone osoitteessa 124 rue de Vieille du Temple. Paul & Joe -liike on oikeastaan naisten ja miesten vaateliikkeet vierekkäin: Sister ja Homme ovat osoitteessa 56 rue des Filles du Calvare. Lasten designhuonekaluja myy pieni Balouga osoitteesa 25 rue des Filles du Calvare. Myös American Apparel löytyy osoitteesta 123 rue de Vieille du Temple.

Nué

Jos kaipailee perinteisiä matkamuistoja, melkeinpä parhaat valikoimat pariisi-printtijulisteita löytyi yllättäen, ja edullisesti, lentoaseman kioskista. Seinen varressa on taulumyyjiä, samoin Montmartella joka on myös melkoinen turistipyydys ja hinnat sen mukaisia. Eiffel-tornin alta ei löytynyt mitään ostettavaa, ellei halua ostaa eurolla neonpunaista vilkkuvaa, muovista pöytäkoriste-eiffeliä. Minä en halunnut, erityismaininta kuitenkin sinnikkäille kaupustelijoille.

Saappaat nro 2, Les Colonnes de Granit (Rivoli).

Ai niin. Ensimmäinen kuva on itselle ostamastani, muotiblogiin ehdottomasti sopivasta postikortista, nouvellesimages.com. Tuollaisia korkeita korkoja ei kovin monta paria kaupungilla näkynyt, tammikuun keleihin valtaosa pariisittarista oli pukenut jalkansa käytännöllisiin, mataliin nahkasaappaisiin. Näyttivät olevan suoranainen buumi!