Talvi on niin asennekysymys.

Niin monesti saan kuulla saman virren: “Mä niin vihaan talvea!”

En jaksa yleensä väittää vastaan, mutta jos hetken miettisi mitä on aamulla pukenut ylleen… ei ihme jos paleltaa. Eikä sitten ihme, jos talvikin vihastuttaa.

Mutta eihän me niin modernissa yhteiskunnassa eletä, että olisimme jo unohtaneet että sehän on luonto joka säätelee monta asiaa. Ja me ihmiset mukaudutaan siihen, kaikkialla maailmassa, kuten kaikki ovat tehneet meitä ennen: talvi = pakkasta = kylmä = lämpimät vaatteet = hyvä olla.

Näyttää ehkä siltä, että tässä on minun matkalaukkuni sisältö viikon ajalta. Mutta eipä aliarvioida. Tässä on yhden ulkoilukerran vaatteet. :)

Aatonaattona pakkasta oli -25 C. Minä pukeuduin, nappasin kameran mukaan ja lähdin kuvaamaan lumista maisemaa. Viivyin ulkona reilun tunnin: kahlasin polvia myöten lumessa, makasin kinoksissa välillä selälläni, milloin vatsallani, kun etsin hyvää kuvakulmaa. Eikä ollut sekuntiakaan kylmä.

Ehkä oma hyvä oloni heijastui myös kameraan, joka ei ollut pakkasesta moksiskaan. Ei edes akku kulunut loppuun, kuten se usein tekee kylmässä.

Ehkä en tässä asussa saa vuoden muotibloggaajan tyylipalkintoa, mutta en tiedä miksi pitäisikään. Lande Looksiin ehkä kelpaisin ;)

Pakkasessa yllä:
Sukat
Polvimittaiset villasukat (100% villaa)
Säärystimet
Legginsit
Toppahousut
Huopikkaat (100% villaa)
Trikootoppi
Pitkähihainen trikootoppi
T-paita
Teddyvuorinen huppari
Villapaita (100% villaa)
Toppatakki
Kaulahuivi
Toinen kaulahuivi (100% villaa)
Sormikkaat
Lapaset
Toiset lapaset
Kettuhattu *)  

Kun katselin tuota vaatekasaa, huomasin myös toisen tärkeän seikan. Villaiset vaatekappaleet, turkishattu, toppa-asu ja lapaset ovat kaikki hyvin vanhoja. Eli kestäviä. Eli ekologisia. Toppahousut ja takki ovat vain vuoden 1996 tienoilta, huopikkaat ehkä 1960-luvulta, hattu 1970-luvulta, päällimmäiset lapaset itse kutomani vuoden 1990 kieppeillä… Tähän haluaisin pyrkiä jatkossakin, vaatteisiin jotka kestävät aikaa ja koiperhosia, ja jättää pikku hiljaa hyvästejä kertakäyttöiselle kulutukselle.

*) Kettu on isäni metsästämä joskus 1970-luvulla, ja hattu teetetty isosiskolleni kun hän oli muutaman vuoden ikäinen 1970-luvun lopulla – en osaa sanoa, miten ihmeessä hattu mahtuu minun päähäni edelleen, mutta koska mahtuu, käytän sitä kovimmilla pakkasilla hyvillä mielin. No okei, en Helsingissä. Mutta täällä maalla kylläkin.

Joulukatu

Olin eilen pitkästä aikaa kävelyllä Helsingin ytimessä. Katselin niskat vinossa jouluvaloja, ihmettelin miksi Espan puistossa vain neljä puuta oli valaistu jouluvaloin ja muut olivat alastomia, väistelin turisteja ja ihastelin joulumarkkinakojujen uutta sijaintipaikkaa (Vanhan ylioppilastalon ympärillä).

Seuraavalla kerralla pitäisi kutsua seuraksi myös kameran jalusta, jotta voisin kunnolla kuvailla näidenkin jouluvalojen välkettä. Ja neopreenikäsineet, sillä paljain käsin metallirunkoinen kamera jäädyttää sormet alta pienimmän aikayksikön. Viime talvena kokeilin, tänä vuonna en halua kokea enää samaa.

Ihanaa ensimmäistä adventtia siis teille kaikille!

Oi, Joulukuu!

Helsinki valmistautui huolella joulukuun alkuun: vuorokauden aikana satoi kinoksittain lunta, ja kun marraskuu päättyi, olikin jo kaikki valmista. Lumipyry hellitti, samoin tuuli ja myrsky.

Jouluvalot loistavat jo kaikkialla ja minulla on joulukoristeetkin jo esillä.

Myös uusimmat aarteeni, jotka hankin kokoelmaani tänä syksynä. Tuo iso vihreä-pronssi-pallo on Bratislavasta marraskuussa…

Pieni hopeainen poronsarvi on samasta kaupungista syyskuussa…

…ja tartan-ruutuinen tähti on tietenkin Skotlannista syyskuun minilomalta.

Olette kai jo huomanneet – olen joulu(koriste)ihminen..? :)

 

Kannat kohti peilijäätä

Kävin äänestämässä, ja siinä samalla tulin pyörähtäneeksi yhdessä vaatekaupassa. Jossa tulin ajautuneeksi kohti kenkähyllyä. Jossa oli niin korkeat kengät, että ne näyttivät epämukavilta.

Joita kokeilin, ettei jää vaivaamaan.

…Ja siinä ne nyt sitten ovat. Kassan kautta kotiin. :)

Mokkanilkkurit – Esprit

Talvilomalla.

-Virallinen joulupotretti 2011-

Heipähei!

Vietän harvinaista ja pitkää (3 viikkoa!!) lomaa, pääosin mökillä metsän keskellä. Se tuntuu olevan tervetullutta, enkä vielä yhtään kaipaa kaupunkiin.

Uusivuosi vaihtuu kuitenkin Helsingissä, ystävien parissa – sitten palaan vielä hetkeksi tänne maaseudun rauhaan.

Kuva kertonee, mitä olen muun muassa lomallani puuhaillut. Kamera, tietokone… mitäpä muuta sitä mökillä tarvitsee? ;)

Well Hello, My New Boots!

Kävin jouluostoksilla. Ja ihan ensimmäiseksi ostin itselleni kivan lahjan: unelmanpehmeät talvisaappaat! Olin vähän haaveillut Eccon platform-nilkkureista, mutta niistä ei löytynyt sopivaa kokoa  (onneksi, hintaa niillä olikin vähän liiaksi)

Ja sitten löysinkin nämä. Onni onnettomuudessa siis :)

…ja kiitos työpaikalta saamani joulu-lahjakortin, annoin itselleni luvan ostaa myös uuden laukun. Krokokuosinen nahkalaukku ei edelleenkään ole ‘se laukku’, jota olen etsinyt jo useamman vuoden. Mutta se on riittävän lähellä.

Ja siihen mahtuu kannettava ja paljon muutakin roinaa, mitä kannan usein mukanani.

Oletteko te ostaneet ne tärkeimmät lahjat, eli omat? ;)

Saappaat – Geox
Laukku – Global Accessories 

Neule!Mekko!Lämmin!

Vihdoin tärppäsi! Talven tulipalopakkasia varten olen etsinyt jotain oikeasti lämmintä vaatetta, ja sellainen tarttui mukaan joululahjostoksilla.

Miinusta: 70 % akryylia. Plussaa: 30 % lampaanvillaa. Akryylia on vaikea vältellä, sitä tuntuu olevan joka vaatteessa mikä näyttää lämpimältä ja pörröiseltä.

Syyskuussa laatimani syys-ostoslistani on muutenkin, kuin huomaamatta, alkanut todentua. Tähän mennessä melkein kaikki wish list -listani tuotteet ovat jossain muodossa löytyneet ja hankittu.

Listalta voikin ruksata pois nämä:

- neulemekko
- trikoopuserot
- pitkät saappaat
(ei tosin kiiltonahkamaiharit vaan harmaat nahkasaappaat mutta kuitenkin)
- baskeri
(ei paljeteilla, vaan niiteillä, mutta sekin on hieno)

Kuviollisia sukkahousuja en ole ostanut yhtään, mutta on sentään pitkät, polveen ulottuvat villasukat. Unelmat!

Huopikkaatkin tilasin Lahtiset Oy:stä, mutta niiden toimitusaika on vasta helmikuussa. Ei auta kuin odottaa…

Neule – Ichi
Villasukkahousut – Amar
Saappaat – Vogue, Barcelonasta
Laukku – second hand
Korvakorut – Malesiasta

Reason to remember

Olin tänä aamuna maalla. Näissä maisemissa, joista otin tämän huisin aamumaiseman viime vuonna, 22.12.2009!

Illalla muistin, että tänään oli talvisodan alkamisen 71. muistopäivä. Aika huonosti se taidettiin Suomessa ylipäätään muistaa, eihän ollut edes pyöreä “merkkipäivä” tällä kertaa.

Muistopäivän kunniaksi luin jälleen kerran mummoni kirjoituksen siitä yöstä, jolloin hän joutui ensimmäisen kerran lähtemään pitkälle pakolaismatkalle sodan alta pois kohti Sisä-Suomea. Talvipakkasessa yllä kaksi leninkiä, paksu puolihame, paksut sukat, matkatavaroina yksi olkalaukku . Ja 2-vuotias nukkuva lapsi.

Miten harvoin sitä muistaakaan, että itse on päässyt kaikesta tähänastisessa elämässään aika helpolla.