Aloitin maanantaina 3 viikon breikin päivätöistäni. Sen kolmeviikkoisen tulen hyvin tiiviisti viettämään tietokoneen ääressä, eli oikeastaan mikään ei muutu normaalista. Tällä kertaa vain vietän aikaani lähinnä kotona ja kirjoitan.
Tämän kevään aikana nimittäin valmistuu kirjani Slovakiasta – kunhan käsikirjoitus valmistuisi ensin, krhm…
Kirjani takia reissasin pitkin ja poikin Slovakiaa viime syksynä, ja kun en silloin ehtinyt saattaa kirjoitustyötä päätökseen, kirjoittamisen kuumat hetket ovat juuri nyt. Siispä kiitos esimiehelleni, joka antoi luvan irrottautua palkkatöistä sen verran, että ehdin oikeasti istua alas ja keskittyä kirjan työstämiseen.
Voin sanoa teille, että kirjan tekeminen on työtä. Työ vaatii paljon venyttelyä ja hyviä selkälihaksia, mahdollisuutta vaihtaa asentoa kirjoittaessa, lyhyitä taukoja usein ja paljon jotta keho ei luudu istuma-asentoon lopullisesti… Ja tilavaa työpöytää, jolle voi ripotella kaikki muistiinpanot, kynät, kartat ja teekupit. Se vaatii oikeastaan myös jotain hälytyskelloa, joka muistuttaa milloin pitäisi syödä tai ottaa se pieni tauko kirjoittamisesta.
Kuva ei kylläkään ole Slovakiasta vaan Skotlannista, jonne pakenin hetkeksi kesken Slovakian-seikkailuni parin päivän minilomalle. Se oli kuin venyttelyä kesken tutkimusmatkan – ihana lyhyt loma, joka irrotti vähäksi aikaa täysin työasioista. (Ja kuvassa istun, tietenkin, Edinburghissa hautausmaalla. Minulla on niihin joku fiksaatio.)
Ilonan Blogi 
Täällä on yksi, joka alkoi heti odottaa julkaisupäivää! Mahtavaa.
Jee! Kiitos Salla, kaikki tsemppi tähän viimeisten viikkojen urakkaan tulee tarpeeseen :)
Kuulostaa hyvälle. Mulla on yksi toimittajaystävä joka on freelancer. Hän sanoo kanssa sitä miten paljon taustatyötä kirjoittaminen vaatii.
Sen hälytyskellon voi helposti korvata tietokoneeseen muistutuksena. Näin ei pääse unohtumaan tärkeät pienet ja isommat tauot ;)
Niina, juurikin näin. Kirjoittaminen on tosiaan paljon muuta kuin sitä kirjoittamista. Taustatyötä vaatii pienikin juttu, eikä työmäärä oikeastaan ole sen pienempi, vaikka lehtijuttu olisi ”vain puoli sivua” tai kolme kokonaista.
Nyt selkäni, joka ei ole koskaan ennen vihdoitellut, on vähän kiukkuinen epäergonomisesta istumisestani sohvan kulmalla tai vinottain työpöydän ääressä. Nettiyhteys on tässä talossa huono, ja siksi kone ja nettitikku on oltava lähes ikkunassa kiinni. Joten selkä on toiminut hyvänä herätyskellona taukoja varten ;)