Avainsanat

,

5_8_2013

Lauantaina sain kunnian olla valokuvaajana viehättävissä hääjuhlissa. Pukeutuminen hääkuvaajaksi on aina pieni haaste: miten olla juhlava mutta riittävän huomaamaton, sulautua joukkoon mutta olla silti niin mukavissa vaatteissa että jaksaa olla töissä koko päivän?

5_8_2013_2

Kantapään kautta on oppinut muutaman perusniksin: ei korkokenkiä. Ei liian tiukkaa tai lyhyttä mekkoa (housut olisi ihanat, mutta niihin olen pukeutunut vain talvihäissä kuvatessa). Ei kovin vaaleaa väriä, sillä nurmikolla kontatessa mekko voi olla pian tahrainen.

Eikä liian isoja koruja. Ne sotkeutuvat helposti kameraan ja sen hihnaan.

5_8_2013_3

Tämä keväällä Espritistä ostamani mekko oli aika täydellinen hääkuvaajan asu. Siinä on sopivan väljä leikkaus, ja taskut! Taskussa kulkevat mukana muistikortti, linssinsuojus ja pari muuta välttämätöntä kapistusta.

Saksasta ostamani uudet ballerinatkin toimivat koko päivän, ei tarvinnut vaihtaa toisiin (jotka olin sullonut salamajalustan kantoputkiloon, kun kameravermeiden lisäksi ei voi kantaa mukanaan enää mitään muuta laukkua)

Ja villatakkiakin tarvitsin vasta yön pikkutunneilla. Sen olin taitellut nätisti heijastimen kuljetuspussiin.

Mainokset